Vaasalainen jenkkifutis heräsi uudelleen eloon vuonna 2013, kun Seppo Evwaraye ja Henri Kinnunen lähtivät rakentamaan Royals-projektia. Silloisesta Vikingsistä on kasvanut vuosien myötä merkittävä osa suomalaista jenkkifutiskulttuuria.

Toiminnassa viimeiset vuodet monessa isossa roolissa ollut nykyinen GM ja pelaaja Seppo Evwaraye pelaa tulevana kesänä viimeiset ottelunsa amerikkalaisessa jalkapallossa. Pitkään toimistolla myös Royalsin johtotehtäviä tehnyt, Royals-projektin keulakuvana toiminut Evwaraye siirtyy syksyllä kentiltä ja sen laidoilta taka-alalle.

Päätös vetäytymisestä syntyi hiljalleen vuodenvaihteen tietämissä. Vielä yksi kesä mennään kuitenkin Evwarayen mukaan täysillä.

– Päätös oli suhteellisen simppeli. Viime kesänä oli hauskaa pelata, vaikka jouduin hommiin vähän yllättäen, kun oli loukkaantumissuma. Huomasin yllättäen, että olin ikävöinyt pelaamista, mutta samalla näki, että pystyy vielä pelaamaan tällä tasolla. Se motivoi paljon, Evwaraye kertoo ja jatkaa:

– Joulukuussa oli hässäkkää terveyden kanssa ja sitä myöden tuli isompi päätös elämään, että alan keskittymään hieman enemmän itseeni, enkä välitä, mitä muut ajattelevat. Se oli ajatus, joka sai minut voimaan hyvin. Olen valmistautunut hyvin tähän kauteen ja haluan pitää hauskaa kentällä.

”Ne muutamat kokeilut, mitä NFL-toimintaympäristöön pääsi tutustumaan, olivat mahtavia”

Nykyään hyökkäyksen linjassa töitä tekevän Evwarayen ura on ollut pitkä. Mies aloitti pelinsä Vaasassa, mutta lähti jo nuorena vaihto-oppilaaksi Yhdysvaltoihin, jossa pelasi sekä high schoolissa että myöhemmin myös Nebraskan yliopistossa, ja lopulta myös yliopiston aloittavassa kokoonpanossa.

Miehen mukaan uran ensimmäiset kohokohdat olivatkin juuri siirtyminen high schooliin Laurel-Concordiin ja siellä tehtyjen esitysten perusteella ansaittu stipendin Nebraskan yliopistoon.

– Oli hienoa, kun pääsin ensimmäistä kertaa aloittavaan kokoonpanoon yliopistossa. Ottelupäivät olivat siellä ylipäätään huikeita kokemuksia. Silloin oli loppuunmyyty stadion ja 78 000 ihmistä, vaikka nykyään sinne mahtuu jo yli 90 000 ihmistä. Olin lähtenyt Palosaarelta, jossa otteluissa oli noin 50 ihmistä katsomassa, niin se oli hieman eri maailma, Evwaraye nauraa.

Evwaraye pääsi kolkuttelemaan myös NFL:n portteja, vaikka virallisia pelejä hän ei koskaan päässytkään pelaamaan. Suomesta ponnistaminen NFL-rinkiin on kuitenkin jo valtavan kova suoritus.

Miehen ensimmäisen vapaa agentti -sopimuksen Carolina Panthersin kanssa perui työlupaongelma, joka oli yksi uran käännekohdista. Hän pääsi kuitenkin vuoden päästä mukaan Minnesota Vikingsiin pelaajakehitysohjelman kansainväliseksi jäseneksi, joka ei kuitenkaan oikeuttanut pelaamaan NFL-pelejä.

– Kuitenkin ne muutamat kokeilut, mitä NFL-toimintaympäristöön pääsi tutustumaan, olivat mahtavia, hän muistelee.

Ylä- ja alamäkiä Royals-projektissa

Royalsin rakentaminen pienestä seurasta Vaahteraliiga-seuraksi junnupolkuineen on ollut myös Euroopan sarjoja pelanneelle vaasalaismiehelle hieno kokemus. Ensimmäisen kerran pelaajauransa vuonna 2010 Porvoon Butchersissa mestaruusjuhliin päättänyt Evwaraye ei ole vielä päässyt nostamaan maljaa Royalsin riveissä, mutta vielä kerran siihen on mahdollisuus.

– Royals-projektin ylä- ja alamäen ovat jääneet hyvin mieleen. Tarina jatkuu ja kohokohtia tulee varmasti vielä lisää, kuten myös huonojakin hetkiä. Niitä kohokohtia on kuitenkin paljon mukavampi muistella, Seppo naurahtaa.

– Totta kai olisi hienoa päättää ura Vaahteramaljaan. Haluan pitää ensi kesänä hauskaa lajin kautta ja toivottavasti pystyn samalla auttamaan nuoria pelaajia urillaan eteenpäin. Annan Royalsille oman pelipanokseni nyt, kun olen viimeiset vuodet antanut hieman toisenlaista panostusta vaasalaiseen jenkkifutikseen.

Tuleva kausi on Royalsin viides peräkkäinen Vaahteraliigassa. Kesällä Royals nähdään kentällä melko nuorella kokoonpanolla, jossa paikallista osaamista kehitetään jälleen kohti Suomen terävintä kärkeä. Evwarayen mukaan on tärkeää, että seura löytäisi vakautta.

– Uskon, että tilanne rauhoittuu tästä paljon. Olemme näiden lähes alusta asti mukana olleiden pelaajien peliurien loppukaaressa, ja porukka on alkanut vaihtumaan uusiin nuoriin kundeihin, jotka ovat nousseet omista junioreista. Se on minkä tahansa urheiluseuran elinehto, että junnupolku on kunnossa.

– Se ruokkii kiinnostusta paikalliseen joukkueeseen, kun oman kylän pojat pelaavat, ei vain muualta koostuva jengi.

Royalsin tavoite on jo pitkään ollut Euroopan kentillä ja Suomen parhaiden joukkueiden joukossa. Evwaraye uskoo, että suunta on edelleen oikea.

– Royalsilla on edelleen paljon kasvupotentiaalia Vaasassa, Suomessa ja Euroopassakin, mutta sen eteen pitää tehdä paljon töitä. Uskon, että meillä on sellainen johto, joka pystyy viemään Royalsin seuraavalle tasolle, kun jään hissukseen pois.

”Minulla on sellainen häilyvä unelma, että tulen kymmenen vuoden päästä takaisin Royalsin stadionille katsomaan peliä, jossa pystyn vain nauttimaan siitä, mihin Royals on kasvanut siitä tilanteesta, mistä se aloitettiin”

– Minulla on sellainen häilyvä unelma, että tulen kymmenen vuoden päästä takaisin Royalsin stadionille katsomaan peliä, jossa pystyn vain nauttimaan siitä, mihin Royals on kasvanut siitä tilanteesta, mistä se aloitettiin, Evwaraye sanoo.

Seppo ei jätä urheilua

Nykyään Evwaraye työskentelee Vaasan yliopistolla liikuntakoordinaattorina, joten jenkkifutiksen lisäksi hän puuhaa liikunnan ja urheilun parissa myös leipätyökseen. Tavoitteena miehellä on tuoda uusia ajatuksia vaasalaiseen urheiluun myös tulevaisuudessa.

Royalsistakaan mies tuskin pääsee koskaan täysin irtautumaan, mutta Evwaraye kertoo siirtyvänsä keulapaikoilta ja peleistä taka-alalle.

– Jättäydyn enemmän konsultointi ja ohjeistus -rooliin. Toki autan kaikessa, missä voin, mutta se aktiivipätkä on tämän vuoden loputtua osaltani hoidettu, hän linjaa.

– Kentälle ei ole asiaa, jos ei nouse 200 kiloa penkistä, Evwaraye naurahtaa lopuksi.

Voit katsoa Sepon haastattelun videona tästä: