Voitto Vantaalla

Voitto Vantaalla

Taft_Roy_2016_by_JS_276pxWasa Wa1ld Royals kohtasi Vaahteraliiga-debyytissään Vantaan TAFTin ja poistui ottelun jälkeen MUP areenalta 0 – 17 voitto taskussaan. Tärkeimmät eli kaksi sarjapistettä matkasivat siis Vaasaan ja se on juuri se mitä ottelusta lähdettiin hakemaan. Darkside of the Kingdom eli Royalsin puolustus oli juuri niin vahva kuin ennakkoon uskallettiin odottaa ja se tietää hyvää jatkoa ajatellen. Hyökkäyksen osalta tehtiin riittävästi, mutta tilaa kehittymiselle vielä löytyy. Näiltä osin ottelu oli siis tyypillinen alkukauden kamppailu eli puolustus oli hyökkäystä vahvempi. (Kuvat: Jukka Salo)

Royal press teki ottelusta muutamia huomioita, joihin monen lienee helppo yhtyä. Ensinnäkin kulmapuolustajakaksikko #21 Rufail ”Rufa” Khalifan ja #32 Emmanuel ”Ema” Amudending osalta ei tarvitse enää jännittää kuinka nämä nuoret Vaahteraliigassa pärjäävät. Kun vastassa on huipputason yhdysvaltalainen pelinrakentaja #18 Cole Webb ja hänen laidallaan korkealle arvostettu ja kokenut WR #12 Cedric Johnson, mutta tilanne pysyy kuitenkin hienosti nuorukaisten hallussa jo debyytti-ottelussa, niin jatkoonkin voidaan suhtautua luottavaisin mielin.

Triplaus_Thomas_Ceken_BJS_190pxMyös LB #44 Juha-Matti Rajala osoitti Vaahteraliiga-debyytissään, että kuuluu kotimaiselle huipulle ja näytti ettei ole todella vahvan, nimekkään ja aggressiivisen puolustuksen keskellä mikään täytemies vaan kiinteä osa Kuningaskunnan pimeän puolen ykkösnyrkkiä. Puolustuksen koordinaattorin William Millerin johtamana Royalsin puolustus osoitti kokonaisuudessaan, että se on valmis Vaahteraliigan haasteisiin. Oli mahtavaa nähdä vuosien aikana joukkueen mukana kasvaneilta pelaajilta onnistumisia laajalla rintamalla, ensin erikoisjoukkueissa ja viimeisellä neljänneksellä myös varsinaisten yritysten aikana. Miller osoitti ottelun aikana luottavansa koko puolustuksensa kykyyn pelata Vaahteraliigassa ja pelaajat osoittivat olevansa luottamuksen arvoisia. Ykkösnyrkki oli suorastaan murhaavan tehokas ja muiltakin osin homma hoidettiin todella hyvin. Konkari DL #99 Thomas Ceken näytti niin ikään olevansa vielä kovassa kunnossa ja hänen pitelemiseen tarvittiin usein enemmän kuin kaksi TAFTin pelaajaa. Tämä luonnollisesti avasi tilaa muille Kuninkaallisille.

Ykkösnyrkin otteet olivat todella vakuuttavia ja siitä ei kaivamallakaan löydy kohtaa jota vastustaja voisi hyödyntää. Kaikki vahvistukset olivat erinomaisia ja päällimmäiseksi jäi tunne siitä, että Darkside oli kuin monipäinen, kaikkialle ehtivä ja kovaa iskevä peto, joka ei anna vastustajalle mitään ilmaiseksi, eikä ole riippuvainen yksilöiden huippusuorituksista vaan todella toimii Joukkueena. Tilastojen valossa tukimiehen paikalla lopulta pelannut NFL-mies #4 Chris Young otti piikkipaikan ja heti hänen perässään tuli ruotsin maajoukkuemies, LB #5 Joshua Akena. Muilta osin tilastotkin osoittivat puolustuksen tasaisuuden. Aseet Royalsin puolustuksen lyömiseen tuskin löytyvät valmentajien oivalluksilla. Ainoa tie on olla selkeästi parempi yksilötasolla ja olla paremmin valmistautunut joukkuetasolla. Se löytyykö Vaahteraliigasta sellaista nippua, jää nähtäväksi. Toivottavasti tie ei ainakaan ole se, mitä Stephen Stokesin johtama TAFT pariin kertaan kokeili eli lajille täysin epätyypilliset heittäytymiset, joiden avulla koitetaan saada vastustajille rangaistuksia.

Dimitri_Doubitski_vs_taft_by_JS_200pxVaikka mieli tietysti tekisi, niin hyökkäystä ei voi ihan yhtä estoitta kehua kuin puolustusta. Hyökkääminen on kuitenkin vaikeampaa kuin puolustaminen ja nyt jäi tilaa sille päävalmentaja Seppo Evwarayenmainostamalle kehittymiselle. Huonohan hyökkäys ei ollut. Syötönkatkoja ei annettu eikä rähmäyksia, sekä tehtiin vaadittavat pisteet ja näin varmistettiin puolustuksen petaama voitto. Olivatko vähät pisteet taululla ja vaatimattomat jaardit tilastoissa TAFTin puolustuksen hyvyyttä vai Royalsin hyökkäyksen tehottomuutta? Sen analysointiin Royal pressin kyvyt ei riitä, ehkä kyse oli molemmista edellä mainituista. Tavoitteena ei ole kuitenkaan ollutkaan olla tässä vaiheessa muita edellä vaan parantaa kauden aikana, kuin se kuuluisa sika sitä juoksuaan. Juoksupuolella QB #8 Isaac Fisher jatkoi siitä, mihin yliopistossaan jäi, ollen hyökkäyksensä ja koko ottelun tehokkain juoksija ja vastaavasti Royalsin kasvatti WR #88 Dmitri Doubitski oli heittopelissä koko ottelun tehokkain etenijä 4 kiinniotolla, 38 jaardilla ja 1 TD:llä. Hyökkäyksen koordinoinnissa Anssi Viiru onnistui hyvin ja uudet systeemit hyökkäyksen johtamisessa tuntuivat toimivilta. Kollegansa Millerin tavoin Viiru jakoi vastuuta laajalla rintamalla ja kentällä nähtiin iso nippu uusia liigakasvoja.

Seppo_Evwaraye_2016_138pxPäävalmentaja Seppo Evwaraye kommentoi ottelua seuraavasti, ”Ollaan pitkästi tehty töitä ja oli hienoa saada vihdoin kausi käyntiin. Ottelusta muodostui meille varsin odotetun lainen. Tiesin, että puolustuksemme tulee olemaan vahvoilla kun heti, kun pääsemme otteluun kunnolla sisään. Mielestäni tähän meni se noin neljännes ja sitten se puoli olikin aika hyvin meidän hallinnassa.

Hyökkäyksen suorittaminen hakee edelleen jalansijaa. Jännittäminen paistoi monella läpi aika vahvasti, mikä on toki ymmärrettävää, kun kyseessä on ensimmäinen liigapeli ja ollaan ensimmäistä kertaa TVssä. Tiedetään, että jätettiin kentälle 3-4 TDtä ja pieniä virheitä tuli todella paljon. Siihen nähden iloinen, että kuitenkin selvittiin ottelusta ja saatiin puristettua pisteet tärkeimmissä vaiheissa.

 

Haastavaa oli lähteä pelaamaan ilman harjoitusottelua. Ottelu kokonaisuudessaan oli mielestäni tyypillinen kauden ensimmäinen peli. Teknisiä virheitä, jännitystä, rangaistuksia, hermoiluja ja muita pieniä ongelmia. Oma tunne mikä kuitenkin jäi oli se, että voidaan parantaa tästä rutkasti! Nyt on ensimmäinen peli onneksi suoritettu ja voidaan lähteä tekemään korjausliikkeitä. Tärkein anti mitä Vantaalta jäi oli, että kausi on avattu, 2 pistettä saalistettiin, kokemattomampia pelaajia saatiin kentälle eikä yhtään loukkaantumista tullut.”

 

Tom_Suoste_vs_TAFT_2016_By_JS_200pxHistoriallisena hetkenä ja yksityiskohtana voidaan mainita myös se, että Vaasa sai ensimmäisen toisen sukupolven Vaahteraliigapelaajan kun #82 Jesse Aalto nähtiin potkaisemassa aloituspotkuja isä Rami Aallon ollessa sivurajalla valmentajan roolissa. Tutkapari Viiru-Aalto on tehnyt Vikingsin riveissä tuhoisaa jälkeä jo kolmella vuosikymmenellä ja oli isossa roolissa myös Vaahteraliigassa 2000-luvun alussa. WR #88 Dmitri Doubitski riisti laitahyökkääjien valmentaja Kristian Dietrichiltä, 13 vuotta vanhan kunnian olla tuorein Vaasalaisjoukkueen edustaja, joka on TD:n heittopelin päätteeksi Vaahteraliigassa viimeistellyt. (toim. huom. Krisse ei tästä kuitenkaan ollut kovinkaan pahoillaan). Myös itse kanuunkuula eli RB #40 Tom Suoste pääsi heti avausottelussa pisteiden makuun juostuaan illan toisen TD:n. Pisteiden makuun pääsi lisäksi RB #34 Joakim Jakobsson(pelattu lisäpisteyritys) sekä WR #6 Phung Nguyen (potkumaali). Royalsin parhaana palkittiin ulompi tukimies #11 Cameron Grad .

 

QB #12 Juuso Saikkokin sai ottelussa ensidownit kotimaisessa huippufutiksessa, vaikka häneltä tilastoista yksi kiinniotto Vaahterakaudelta 2003 löytyykin. Todellisuudessa hän ei kuitenkaan päässyt tuolloin Vaahterakentille debytoimaan, sillä loukkaantuminen keväisissä nuorten otteluissa piti miehen sivurajalla, vaikka käytännössä joukkueen mukana olikin. Tilastothan ei tunnetusti kuitenkaan valehtele, joten Saikko voitaneen nostaa kolmanneksi pelaajaksi puolustuksen linjamiesten #9 Efe Evwrayen ja #99 Thomas Cekenin rinnalle, niiden Kuninkaallisten pelaajien joukkoon, joilta löytyy aikaisempaa Vaahterakokemusta Vaasalaisissa väreissä.

 

Ehkä tv-ottelun luonteesta johtuen katsomot eivät perjantaina täyttyneet, mutta ensi perjantaina eli 27.5 on lupa odottaa täysiä lehtereitä ja todella kovaa tunnelmaa, kun Vaasa kohtaa Seinäjoen Jouppilan vuoren kupeessa ja silloin otetaan miehistä mittaa. Tuokin kamppailu on nähtävissä Nelonen Pro:lla ja Ruutu+ palvelussa, mutta mikään ei voita tunnelmaa paikan päällä.